Enemmän kuin vain koruja, enemmän kuin vain korulauseita. Kalevala Koru on kaunistanut ihmisten arkea ja juhlaa jo yli 80 vuotta. Yhtä kauan koruillamme on tehty myös konkreettista hyvää - autettu erityisesti naisia ja lapsia ja edistetty heidän asiaansa ja asemaansa.
Tekoja naisten hyväksi vuodesta 1937
Kalevala Koru perustettiin kunnianosoitukseksi suomalaiselle, ikiaikaiselle kalevalaiselle naiselle
1930-luvulla Elsa Heporauta ja joukko yhteiskunnallisesti aktiivisia naisia halusivat tuoda esiäitiemme korujen kauneuden laajamittaisesti nykynaisten ulottuville. Muinaiskorujen kopioiden ja mukaelmien myynnillä oli tarkoitus rahoittaa patsas kalevalaiselle naiselle. Loppuvuodesta 1937 myyntiin tulleet korut saivat innostuneen vastaanoton ja nousivat heti suureen suosioon. Kalevala Koru oli syntynyt.
Kuvalähde: SKS/KIA, Elsa Heporaudan arkisto. Elsa Heporauta nuorena rouvana. KIAK2005:10:8. Valokuvaaja valokuvaamo Ovesen.
Äitikotien perustaminen sekä lastenkotien ja Karjalan evakoiden tilapäiskotien avustus
Syksyllä 1939 Suomi ja maailma leimahtivat liekkeihin. Syttyi toinen maailmansota, ja kalevalaisen naisen patsas sai jäädä odottelemaan aikoja parempia. Elsa Heporaudan perustama Kalevalaisen naisen muistomerkkitoimikunta päätti käyttää patsasta varten kerätyt varat hädänalaisten auttamiseen: toimikunta perusti äitikoteja lepopaikoiksi monilapsisten perheiden äideille sekä avusti muun muassa lastenkoteja ja Karjalan evakoiden tilapäiskoteja. Korumallistoon kuuluneita morsiuskruunuja vuokrattiin, ja vuokratulot lahjoitettiin sotasokeiden tukemiseen.
Kalevala Training Center
Kalevala Korun rahoituksella käynnistettiin keväällä 2020 Kalevala Training Center -hanke, joka avaa nuorille naisille tien ammattiin ja itsenäiseen toimeentuloon pienessä Makongenin kylässä Keniassa. Koulutuskeskus tarjoaa kolme koulutusohjelmaa teiniäideille, köyhistä perheistä tuleville, koulusta pudonneille tai koulua koskaan aloittamattomille sekä muutoin heikoimmassa asemassa oleville 16-25 -vuotiaille tytöille ja naisille. Tavoitteena on kouluttaa vuosittain 190 naista kampaaja-, ompelija- ja tietojenkäsittelykursseilla.
Naisten voimaannuttaminen ja naiskuvan laajentaminen mainonnassa
Kansainvälistyvässä, monikulttuuristuvassa ja moniarvoistuvassa yhteiskunnassa Kalevala Koru ei halua – eikä voi – olla suomalaisuuden museo, vaan pikemminkin peili. Näytämme mainoskuvissamme eri ikäisiä, näköisiä ja taustaisia suomalaisnaisia laajentaaksemme edelleen usein kapeaa kuvaa siitä, millaisia suomalaiset naiset tänä päivänä ovat. Kesyttämätöntä kauneutta -kampanjamme keväällä 2017 huomioitiin laajasti, ja erityisen voimaannuttavaksi koettiin sen kannustava viesti jokaisen oikeudesta olla oma itsensä ja tuntea itsensä kauniiksi juuri sellaisena kuin on.
Hyväntekeväisyyskorut
1990-luvulta lähtien Kalevala Korun mallistoon on kuulunut erityisiä hyväntekeväisyyskoruja, joiden myyntituotoilla on tuettu jotain ennalta sovittua hyväntekeväisyyskohdetta. Avustuskohteiksi on valikoitunut varsinkin naisia ja lapsia tukevia kohteita, kuten esimerkiksi Naisten Pankki, Roosa nauha -keräys ja Pelastakaa Lapset ry.
Naisten omistama ja johtama
Tänäkin päivänä Kalevala Korun omistaa Kalevalaisten Naisten Liitto, 1930-luvulla perustetun Kalevalaisen naisen muistomerkkitoimikunnan työn jatkaja. Saamallaan osingolla Kalevalaisten Naisten Liitto tukee ja edistää suomalaista kulttuurityötä. Lyhyttä jaksoa 1980-luvun loppupuolella lukuun ottamatta Kalevala Korua on aina johtanut nainen. Keväällä 2019 toimitusjohtajana aloittanut Kirsi Paakkari on kahdeksas nainen Kalevala Korun johdossa.
Kalevala Korun toimitusjohtajat
1941–1950 Aino-Mari Mecklin.
1951 – 1956 Martta Ritvanen
1956-1982 Sylvia Sarparanta
1982-1987 Sirkka-Liisa Masala
1988 – 2007 Marja Usvasalo
2007 – 2012 Laura Lares
2012 – 2019 Riitta Huuhtanen
2019 alkaen Kirsi Paakkari
Historian merkittävien naishenkilöiden tuominen esiin korujen kautta
Kalevala Koru on nostanut esiin korujen kautta lukuisia naisia, joilla on ollut merkittävä vaikutus suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehitykseen. Oman korunsa ovat saaneet Pohjolan ainoa naispyhimys Birgitta, tasa-arvon edelläkävijä Minna Canth ja Diakonissalaitoksen perustaja Aurora Karamzin. Kansainvälisesti tunnetuimpiin taidemaalareihimme lukeutuva Helene Schjerfbeck, ensimmäinen kansainväliseen kuuluisuuteen noussut oopperatähtemme Aino Ackté sekä modernin suomalaisen runouden uranuurtajat L. Onerva ja Saima Harmaja on niin ikään huomioitu omilla koruilla. Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 100-vuotisjuhlakoru Naisen ääni on jo vakiinnuttanut asemansa muotoiluklassikkona. Rohkeasti tulevaisuuteen katsova Suomen naarasleijona on kunnianosoitus sekä menneiden sukupolvien tasa-arvon esitaistelijoille että kaikille tämän päivän suomalaisille naisille.
Ensimmäinen naispääsuunnittelija 1963
Kalevala Koru sai ensimmäisen naispääsuunnittelijansa jo vuonna 1963. Aikana, jolloin taideteollisuus ja muotoilu olivat vielä voittopuolisesti miesten maailma, Kalevala Koru kiinnitti ennakkoluulottomasti pääsuunnittelijakseen muotitaiteilija Paula Häiväojan (1929–2011), joka sai yrityksen johdolta vapaat kädet toteuttaa rohkeita, futuristisia visioitaan. Nykymuotoilijoistamme taiteen maisteri Kirsti Doukas toimi pitkään Kalevala Korun ja sen taannoisen tytäryhtiön Kaunis Korun pääsuunnittelijana.
Naisena ja tyttönä olemiseen liittyvien normien ja stereotypioiden kyseenalaistaminen
Kalevala Korun 80-vuotisjuhlavuonna 2017 lanseeratut Lätäkkötyttö- ja Sylkevä tyttö -korut herättivät paljon keskustelua. Kuvataiteilija Kim Simonssonin samannimisiin keramiikkaveistoksiin pohjautuvissa koruissa raisut pikkutytöt toteuttavat itseään hyppäämällä saappaat jalassa vesilätäkköön ja sylkemällä vertauskuvallisesti päin yhteiskunnan normeja, välittämättä siitä, mitä heidän odotetaan ja oletetaan tyttöinä tekevän – tai olevan tekemättä. Sukupuoli rajoittaa yhä monen lapsen ja nuoren pääsyä haaveilemansa harrastuksen pariin. Esimerkiksi tyttökiekko ei ole edelleenkään kaikille halukkaille mahdollista seuratoiminnassa. Olimme naisten jääkiekon MM-kisojen virallinen yhteistyökumppani keväällä 2019. Naisleijonien MM-pelaajat olivat kevätmallistomme kasvot, ja kerroimme mainonnassamme heidän tarinoitaan. Joukkue kävi myös tehtaallamme takomassa kultaseppiemme opastuksella hopeisia Sydänsormuksia, jotka huutokauppasimme tyttökiekon tukemiseksi.