Koska sormuksiemme rungot eivät ole säädettäviä, sormuksen koon valintaan kannattaa uhrata hiukan vaivaa ja aikaa. Sormen koko nimittäin vaihtelee jopa saman päivän aikana. Heti aamulla ja taas illalla sormet ovat yleensä turvoksissa, samoin kuumalla ilmalla. Keskellä päivää ja viileällä ilmalla sormenympärys taas on pienempi. Kaikkein parasta on sovittaa kokoa keskellä päivää normaalissa huonelämpötilassa. Koska sormen koko vaihtelee vuorokaudenajan ja sään mukaan, sormus voi välillä tuntua hieman väljältä tai puristavalta, mutta säännöllisessä käytössä sormi ajan myötä mukautuu sormukseen.

Kalevalan sormuskoot tarkoittavat sormuksen sisähalkaisijaa millimetreinä. Toinen yleisesti käytössä oleva sormuskokojärjestelmä perustuu sormuksen sisäkehän pituuteen (ympärysmitta). Muuntotaulukosta näet miten koot suhtautuvat toisiinsa. Maailmalla on käytössä myös monia muita sormuskokostandardeja. Jos tiedät esimerkiksi pohjoisamerikkalaisen standardin mukaisen sormuskokosi, internetistä löytyy muuntotaulukoita, joista näet mitä halkaisijakokoa se vastaa.

Kultasepäliikkeissä on sormusmittarenkaat, joiden avulla voit sovittaa oman sormuskokosi. Kotioloissa oikeaa kokoa voit hakea leikkaamalla taipuisasta pahvista suikaleen, kiertämällä sen sormen ympäri ja merkitsemällä kynällä kohdan, jossa rengas tuntuu sopivalta. Oikaistusta renkaasta saat mittaamalla sormuksen sisäkehän pituuden ja sen perusteella muuntotaulukosta halkaisijan. Yritä pitää pahvirengas pyöreänä sormen ympärillä, jotta se vastaisi mahdollisimman hyvin oikeaa sormusta. Myös sormuksen leveys vaikuttaa kokovalintaan. Rungoltaan leveä sormus vaatii yleensä puoli numeroa suuremman koon kuin kapea.

Jos haluat samankokoisen sormuksen kuin jo ennestään omistat, saat tarkimman mittaustuloksen työntömitalla. Jos työntömittaa ei ole, saat kyllä sormuksen koon selville tarpeeksi tarkasti myös viivoittimella. Huomaa kuitenkin, että jos sormus on vanha, se ei välttämättä ole enää täysin pyöreä ja mittaustulos saattaa hieman vääristyä.

Muistathan myös, että ajan saatossa pieneksi tai suureksi jäänyt sormus voidaan yleensä muokata sopivaksi korjaustyönä omassa huoltopalvelussamme.

Siihen, miten kaulakoru kaulalle asettuu ja miten alas se tulee, vaikuttavat monet tekijät: henkilön pituus, kaulan paksuus, hartioiden muoto, solisluut, rintavuus. Oheinen kuva antaa osviittaa, miten yleisimmät kaulakorujen pituudet asettuvat keskimittaisella naisella. Monien kaulakorujemme pituutta voi säätää, ja kaulakoruihin ja riipuksiin on saatavissa myös erillisiä jatkopaloja.

Jäykkärunkoisten rannekorujen koot sivuillamme tarkoittavat korun sisähalkaisijaa millimetreinä. Soikean rannekorun koko 60 esimerkiksi on yhtä kuin soikion pisin, päästä päähän -mitta, tässä tapauksessa siis 60 millimetriä.

Sopivan koon saat mittaamalla oman ranteesi leveyden ja vertaamalla sitä annettuun korun mittaan. Paras mittaväline on työntömitta, mutta viivoittimellakin pärjää. Korun halkaisijan tulee olla jonkin verran ranteen leveyttä suurempi, jotta koru ei purista rannetta käden liikkuessa.

Ranneketjujen ja ketjumaisten rannekorujen koot on ilmoitettu pituutena senttimetreissä. Koru on mitattu suorana ja pituuteen sisältyy myös lukko.

Jos sinulla on ennestään sopivan mittainen ranneketju, aseta se pöydälle suoraksi ja mittaa lukkoineen. Malliketjun puuttuessa voit käyttää nauhaa tai paperisuikaletta, jonka kierrät ranteen ympäri ja merkitset siihen sopivalta tuntuvan kohdan. Mittaa lopuksi merkinnän osoittama pituus.

Voit myös mitata ranteesi ympärysmitan mittanauhalla ja lisätä siihen pari senttiä. Oikean kokoinen rannekoru ei ole tiiviisti kiinni iholla, vaan ranteen ja korun väliin jää hiukan tilaa. Liian pieni koko tuntuu käytössä epämukavalta ja rasittaa myös korua, liian suuri taas saattaa solahtaa käden läpi.

Monissa ketjumaisissa rannekoruissa on useita kohtia, joihin lukon voi kiinnittää ja tällä tavoin säätää korun pituuden juuri omaan ranteeseen sopivaksi.