Kalevala Korun tarina
Kalevala Koru perustettiin kunnianosoitukseksi suomalaiselle, kalevalaiselle naiselle
1930-luvulla Elsa Heporauta ja joukko yhteiskunnallisesti aktiivisia naisia halusivat tuoda esiäitiemme korujen kauneuden nykynaisten ulottuville.
Muinaiskorujen kopioiden ja mukaelmien myynnillä oli tarkoitus rahoittaa patsas kalevalaiselle naiselle. Loppuvuodesta 1937 myyntiin tulleet korut saivat innostuneen vastaanoton ja nousivat heti suureen suosioon. Kalevala Koru oli syntynyt.
Hyvän tekeminen on Kalevala Korun DNA:ssa
Syksyllä 1939 syttyi toinen maailmansota, ja kalevalaisen naisen patsas sai jäädä odottamaan. Elsa Heporaudan perustama Kalevalaisen naisen muistomerkkitoimikunta päätti käyttää patsasta varten kerätyt varat hädänalaisten auttamiseen.
Toimikunta perusti äitikoteja lepopaikoiksi monilapsisten perheiden äideille sekä avusti muun muassa lastenkoteja ja Karjalan evakoiden tilapäiskoteja. Sotainvalideja palkattiin myös työntekijöiksi Kalevala Korulle. Korumallistoon kuuluneita morsiuskruunuja vuokrattiin, ja vuokratulot lahjoitettiin sotasokeiden tukemiseen. Jopa 80 % yrityksen tuloksesta käytettiin hyvän tekemiseen.
Kalevala Koru on kaunistanut ihmisten arkea ja juhlaa jo vuodesta 1937. Yhtä kauan koruillamme on tehty myös konkreettista hyvää.
Olemme sitoutuneet jakamaan kolmasosan tuloksestamme hyvän tekemiseen ja henkilöstölle
Vuonna 2020 Kalevala Koru asetti tavoitteekseen käyttää 1/3 tuloksestaan hyvän tekemiseen ja henkilöstölle.
Samana keväänä Kalevala Korun aloitti yhteistyön Home Street Home -yhdistyksen kanssa. Kalevala Korun rahoituksella käynnistettiin Kalevala Training Center -hanke, joka avaa kaikista heikoimmassa asemassa oleville nuorille naisille tien ammattiin ja itsenäiseen toimeentuloon Makongenin kylässä Keniassa.
Koulutuskeskus tarjoaa kolme koulutusohjelmaa 16-25 -vuotiaille tytöille ja naisille. Reilun neljän vuoden aikana Kalevala Training Centeristä on valmistunut 543 nuorta naista ammattiin. Heistä 78 % on saanut työpaikan, perustanut yrityksen tai jatkanut opiskeluja.
Kalevala x vammaisettytöt.fi
Vammaiset naiset ja tytöt ovat edelleen syrjitty ja näkymätön vähemmistö yhteiskunnassamme. Aloitimme v. 2022 yhteistyön Rusetti ry:n kanssa. Tavoitteenamme on, että vammaiset tytöt ja naiset luovat toinen toisilleen mahdollisuuksia voimaantua, saada esikuvia, kohdata ja nousta näkyväksi.
Kalevala Korun rahoituksella perustettiin vammaisettytöt.fi-media, joka on Suomen ensimmäinen vammaisilta tytöiltä vammaisille tytöille tarkoitettu verkkosivusto. Sivuston lisäksi järjestimme kaksi vammaisten tyttöjen voimaannuttavaa leiriä.
Haluamme rohkaista ja vahvistaa vammaisten tyttöjen uskoa itseensä, omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa.
Roosa nauha
Kalevala Korun mallistoon on kuulunut 1990-luvulta lähtien hyväntekeväisyyskoruja.
Olemme olleet mukana Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksessä vuodesta 2015 alkaen. Olemme keränneet yhdeksän vuoden aikana yhdessä asiakkaidemme kanssa syöpätutkimukseen Syöpäsäätiölle Roosa nauha -koruilla jo yli 330 000 €.
Naisena ja tyttönä olemiseen liittyvien normien ja stereotypioiden kyseenalaistaminen
Kalevala Korun lanseerasi 80-vuotisjuhlavuonna 2017 Lätäkkötyttö- ja Sylkevä tyttö -korut.
Kuvataiteilija Kim Simonssonin samannimisiin keramiikkaveistoksiin pohjautuvissa koruissa raisut pikkutytöt toteuttavat itseään hyppäämällä vesilätäkköön ja sylkemällä vertauskuvallisesti päin yhteiskunnan normeja, välittämättä siitä, mitä heidän odotetaan ja oletetaan tyttöinä tekevän – tai olevan tekemättä.
Sukupuoli rajoittaa yhä joissakin maissa monen lapsen ja nuoren opiskelumahdollisuuksia. Siksi perustimme myös Kalevala Training Centerin Keniaan v. 2020.
Naisten perustama, omistama ja johtama
Tänäkin päivänä Kalevala Korun omistaa Kalevalaisten Naisten Liitto, 1930-luvulla perustetun Kalevalaisen naisen muistomerkkitoimikunnan työn jatkaja. Kalevalaisten Naisten Liitto tukee ja edistää suomalaista kulttuurityötä.
Kalevala Koru jakaa yhteistyössä Kalevalaisten Naisten Liiton kanssa apurahoja suomalaisen kulttuurin edistämiseen oman kulttuurisäätiönsä kautta. Kalevala Korun Kulttuurisäätiö myöntää apurahoja yksityisille henkilöille tai yhteisölle kulttuuriperintöä edistäviin hankkeisiin.
Lyhyttä jaksoa 1980-luvun loppupuolella lukuun ottamatta Kalevala Korua on aina johtanut nainen. Vuodesta 2019 alkaen toimitusjohtajana on toiminut Kirsi Paakkari.
Merkittävien suomalaisten naisten esiin nostaminen
Kalevala Koru on nostanut esiin korujen kautta lukuisia naisia, joilla on ollut merkittävä vaikutus suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehitykseen.
Oman korunsa ovat saaneet tasa-arvon edelläkävijä Minna Canth, Diakonissalaitoksen perustaja Aurora Karamzin sekä Pohjolan ainoa naispyhimys Birgitta. Myös kansainvälisesti tunnetuimpiin taidemaalareihimme lukeutuva Helene Schjerfbeck, ensimmäinen kansainväliseen kuuluisuuteen noussut oopperatähtemme Aino Ackté sekä modernin suomalaisen runouden uranuurtajat L. Onerva ja Saima Harmaja ovat saaneet omat korunsa.
Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 100-vuotisjuhlakoru Naisen ääni on jo vakiinnuttanut asemansa muotoiluklassikkona. Koru kuuluu edelleen mallistoomme. Kuten myös Suomen naarasleijona -riipus, joka on mukaelma virallisesta heraldisesta Suomen leijonasta. Pelottomasti tulevaisuuteen katsovaa Suomen naarasleijonaa voivat kantaa ikään ja sukupuoleen katsomatta kaikki, joille tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus on sydämen asia.
Ensimmäinen naispääsuunnittelija 1963
Kalevala Koru sai ensimmäisen naispääsuunnittelijansa jo vuonna 1963, jolloin taideteollisuus ja muotoilu olivat miesten maailma.
Kalevala Koru kiinnitti ennakkoluulottomasti pääsuunnittelijakseen muotitaiteilija Paula Häiväojan (1929–2011), joka sai yrityksen johdolta vapaat kädet toteuttaa rohkeita, futuristisia visioitaan.
Myöhemmin taiteen maisteri Kirsti Doukas toimi pitkään Kalevala Korun ja sen taannoisen tytäryhtiön Kaunis Korun pääsuunnittelijana.
Naiskuvan laajentaminen
Julkaisimme keväällä 2017 Kesyttämätöntä kauneutta -brändifilmin, joka koetaan edelleenkin voimaannuttavana kannanottona. Se monipuolistaa naiskuvaa ja haastaa naiseuteen liittyviä stereotypioita. Haluamme rohkaista jokaista uskomaan itseensä ja omiin rajattomiin mahdollisuuksiinsa maailmassa. Kalevala Koru kuuluu kaikille. Sukupuoleen, ikään, etniseen taustaan, kieleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, vakaumukseen tai terveydentilaan katsomatta.
Muotoilua, joka ilahduttaa
Oivaltavan ja ajattoman korumuotoilumme tekijöinä on joukko suomalaisia eturivin muotoilijoita, sekä kansainvälisesti tunnustettuja designereita ja taiteilijoita.
