"Eletään tätä elämää täysillä ja isolla liekillä, niin notta jokaanen päivä on elämisen arvoonen! Uskalletaan unelmoira ja toteutetaan niitä asioita, mitä itte elämältä halutaan. Vaikka välillä tulee kolhuja kuoreen, niin ei jäärä tuleen makaamaan - näistähän ne tarinat ja seikkailut syntyy! Vanhana voiraan sitten tyytyvääsenä istua kiikkustuolissa ja kertoa hienoosta ystävyyren hetkistä ja suurella syrämmellä eletyistä seikkailuista". -Duudsonit

Levottomina aikoina maan povi on tarjonnut suojan aarteista kalleimmille. Kauan sitten, Suomen kristityksi tulon aikoihin, joku kätki maahan hopea-aarteen, johon kuului taidokkaasti koristelluista hopeahelmistä koottu kaulanauha. Kätkijä ei koskaan palannut noutamaan aarrettaan. Oliko kätkijä pappi, joka halusi pelastaa kalleudet pakanallisilta suomalaisilta, vaiko kenties ryöstösaaliinsa piilottanut kirkonryöstäjä - kukaan ei tiedä. Aarrekätkö kertoo joka tapauksessa levottomista ajoista, murroskaudesta, joka aloitti Suomessa uuden kehityssuunnan. Vuonna 1887 aarre lopulta löydettiin Halikon Joensuusta kevätkynnön yhteydessä. Halikko-sarjan koruihin on poimittu kaulanauhan helmistä kauneimmat.

Kerrotaan, että karhu on itse Hongattaren poika, jonka salojen emäntä synnytteli ylhäällä taivosessa, Otavaisten olkapäällä. Karhua kohtaan on tunnettu suurta kunnioitusta ja pelkoa, onhan se puoleksi ihmisen sukua, puoleksi metsän väkeä. Ja siksi myös se, joka kantaa yllään karhun merkkiä, hallitsee sekä ihmistä että luontoa.

Design Kaisaleena Mäkelä

Vala luonnon kauneudelle. Kautta aikojen kasvien herkkää kauneutta on tulkittu koruissa, milloin naturalistisemmin, milloin viitteellisemmin. Kielo-koru on saanut innoituksensa Suomen kansalliskukasta. Keväisin kielon valkoiset kellokukat nousevat hoikan varren kannattelemina vihreän lehdon keskeltä. Niiden hento tuoksu herättää kesän odotuksen. Viehkossa kauneudessaan ja eläväisyydessään kielot ovat kuin luonnon muotoilemia koruja. Ja kauneimmillaan ne ovat metsässä, kuten Kielo-korun suunnitelleen kultaseppä Tony Granholmin isoäidillä oli tapana muistuttaa.

Design Tony Granholm

Kuutar, korea neito, yötaivaan valtijatar. Kuutar kehrää kultalankaa, sylissään ikuisen elämän spiraalit. Kuuttaren helkkyvät helat ovat kuin kultaiset säteet, jotka karkottavat pahat ajatukset ja valaisevat maailman ja mielen. Kuutar, Kalevala Originals -koruista tunnetuin, on saanut innoituksensa viikinkiaikaisten korujen kauneimmista yksityiskohdista ja koristeaiheista. Kalevalasta nimensä saaneen Kuuttaren loi taiteilija Germund Paaer 1940-luvulla.

Design Germund Paaer

Pohjolan viekas neito, viisas ja voimakas, punoo juonet, tietää taiat ja tuntee loitsut, joilla saa pauloihinsa kenet haluaa. Niillä hän taivuttelee tahtoonsa niin miesten mielet ja naisten naurut kuin taivaan tuulet ja meren pauhut.

Muinainen mahtinainen osoitti korkean asemansa yhteisössään kookkailla, kallisarvoisilla koruilla. Louhetar korut ovat saaneet innoituksensa taidokkaista nauhapunossommitelmista, jotka koristivat esiäitiemme juhla-asujen solkia, ketjunkannattimia ja puukonkahvoja lähes tuhat vuotta sitten. Niiden ikiaikainen kauneus saa meidät yhä pauloihinsa.

Kauan sitten nykyisessä Hämeessä mahtinainen kantoi yllään monirivisiä pronssiketjuja. Ketjut yhdistivät kahta kirkkoholvin muotoista laattaa, joissa elämänveden maljaa vartioi kaksi riikinkukkoa. Emme tiedä, mitä koruun ikuistettu varhaiskristillisen taiteen paratiisisymboli kantajalleen merkitsi. Ehkä pitkäkaulaiset linnut olivat hänelle onnentuojia, ehkä sanansaattajia ihmisten ja jumalten välillä, ehkä jotain muuta, minkä vain hän tiesi. Aivan varmasti hän on kuitenkin uskonut korussa piilevän voimaa. Voimaa, joka on edelleen tallella. Paratiisi-korujen esikuvana on Janakkalan Kernaalasta löydetty koru, "hämäläinen juhlakääty", joka on peräisin noin vuodelta 800 jKr.

Löydä jotain, mitä kadotit tuhat vuotta sitten.

Tämä sormus tuo viestin ristiretkien ajalta, jolloin vastaavanlaisia kilpimäisiä sormuksia käytettiin koko Itämeren piirissä. Perniöstä löydetty sormus kertoo muinaisten suomalaisten tiiviistä kanssakäymisestä naapurikansojen kanssa. Kyläseppien käsissä muualta tulleet vaikutteet saivat omintakeiset tulkintansa, joiden alkuvoimainen kauneus puhuttelee meitä yhä.

Katso kaikki sormuksemme

Kauppaa on käyty aina ja kaikkialla. Jo vuosituhansia sitten kulttuurikeskuksissa syntyneet uudet ilmiöt, tyylit ja tavarat levisivät kauppiaiden matkassa kauas syntysijoiltaan. Euroopan pohjoisimmilla alueilla kolttanaiset ovat olleet korvakorujen käytön uranuurtajia. Viime vuosisadoilla he käyttivät värikkäillä lasi- ja hopeahelmillä koristeltuja korvakoruja, joita he saivat idästä tulleilta kauppamiehiltä. Tämän korun esikuva on Petsamon Suonikylästä. Korujen muoto ja rakenne juontavat juurensa Bysanttiin ajanlaskumme ensimmäisille vuosisadoille.

Pienen helan hopeinen helinä. Se rauhoittaa, se ilahduttaa, se karkoittaa pahat henget ja ajatukset. Se on esiäitiemme ääni sukupolvien takaa. Se on sydämen ääni. Sydänsormuksen malli on Kihniöstä, joka oli korun suunnitelleen taiteilija Germund Paaerin synnyinkunta.

Design Germund Paaer

Talon sydän on vala rakkaudelle. Muistutus siitä, että koruja on annettu ja kannettu samoista syistä vuosituhannesta toiseen. Samalla koru on kumarrus suomalaisten muinaiskorujen rikkaalle ornamentiikalle ja ajattomalle kauneudelle.

Design Tony Granholm

Tor oli viikinkien ukkosenjumala. Tor käytti vasaraansa hallitsemiseen ja oikeuden jakamiseen. Ukkosmyrskyllä Torin uskottiin ajavan pukkien vetämissä vaunuissa pitkin taivaankantta. Vasaran iskuista syntyi ukkosen jyrinä, kipinöistä salamat. Vasaraa esittävästä riipuksesta tuli yleinen Torin symboli, jonka uskottiin sisältävän myös pahalta suojelevia voimia. Tämän riipuksen viikinkiaikainen esikuva on löydetty Laitilasta.

vala eiliselle, vala huomiselle. Symboliikka ja kauneudenkaipuu syntyivät käsi kädessä ihmisyyden kanssa. Koruilla ihminen on viestinyt, kuka hän on, mistä hän tulee, mihin hän kuuluu, mihin hän uskoo. Entisaikoina koruja saatettiin antaa mukaan myös matkalle tuonpuoleiseen. Kalevala Originals -koruissa menneiden aikojen perintö tulee osaksi tätä päivää – voimme kantaa samoja koruja ja samoista syistä kun esivanhempamme sukupolvia sitten. Korujen kauneus ei ole katoavaista.

”Kaikki naiset älkööt_______” Minna Canth (1844-1897) oli yhteiskunnallinen vaikuttaja ja tasa-arvon edelläkävijä. Kärkevissä kirjoituksissaan hän otti rohkeasti kantaa naisen asemaan ja oikeuksiin. Yksi hänen tunnetuimmista sitaateistaan on ”Kaikki naiset älkööt tehkö käsitöitä”. Mitä Minna Canth sanoisi meille tänään?

Design Kirsti Doukas

Punoi kauniin seppeleen
Liitti joka lehvään
Uskoa uuteen
Solmi joka silmuun
Toiveita tulevasta
Kietoi joka kukkaan
Haaveita monta

Design Tiina Arkko

Ikkunalasissa sadepisarat
Tuhat pientä peiliä
Heijastavat öisen
kaupungin valoja
Viileällä nurmella kastepisarat
Aamulla auringon noustessa
Heijastavat huomenta
Ennen kuin katoavat
Valopisarat

Design Tiina Lahtinen

Taivaanrannassa kultaisena hohtava kaari
Hyvästelee laskevan auringon
Saattaa päivän mailleen
Tekee siitä eilisen
Samaan aikaan, jossain muualla
Saman kaaren alla nouseva aurinko
Toivottaa tervetulleeksi huomisen
Eilinen ja huominen
Ajan ja elämän ikuinen jatkumo
Kultaisen kaaren yhdistämät

Design Antonio Mazzamauro

Piirongin päällä vanha kuva kehyksissään

Avaa sieluni ikkunan

Katson ja näen ja muistan

Kaiken mikä oli ja mikä ei koskaan ollut

Ja mikä on nyt, on pian haikea muisto menneestä

Samalla näen kaiken minkä toivon tulevaksi

Kaipuu ja odotus, ajan virrassa

Ilta hämärtyy, kuva katoaa

Sieluni ikkuna jää auki

Design Taru Harmaala Chaloff

Luonto puhuu – kuuletko?
Kuuset kuiskivat
Vuokset vastaavat
Kalliot kaikuvat
Ne olivat täällä ennen meitä
Ne ovat täällä meidän jälkeemme
Ne kertovat ikiaikaisia tarinoita
Viestejä menneestä
Kaikuja tulevasta
Kuuletko?

Design Heli Kauhanen

Muistatko, kun ensimmäisen kerran kohdattiin?
Yhteinen sävel löytyi heti, naurua riitti, ja se ilo jätti sydämeeni pysyvän jäljen.
Nyt matka jatkuu käsi kädessä.

Design Lina Simons

Emme ehkä aina huomaa
Turvaa enkeleiden tuomaa
Kuinka aina arjessamme
Iloissamme, suruissamme
Siivillänsä suojan antaa
Vaaran paikan yli kantaa Ja illan tullen huolta vailla
Voi matkustella unten mailla
Enkeleitä, onhan heitä

Päättymätön maailmankaikkeus 
Taivaan loputon avaruus 
Taivaankappaleiden vaellus 
Tuhannet tähdet ja kuut ja galaksit 
Kukin omaan radallaan 
Kukin omaan tahtiinsa 
Tietävät menneen ja tulevan 
Mutta kertovatko siitä meille?
Ja jos kertovat, ymmärrämmekö?

Design Antonio Mazzamauro

Yötaivaalla kultainen kuu
Luo tumman veden päälle
Väreilevän sillan
Se välkehtii, kapenee kaukaisuuteen
Kauas silmänkantamattomiin
Kultainen tie
Minne se vie?

Design Taru Harmaala-Chaloff

Johan Ludvig Runebergin (1804-1877) "Lähteellä" on kansallisrunoilijamme rakastetuimpia runoja. Sen herkkä kuva kesäisestä luonnosta on piirtynyt suomalaisten mieliin myös sävellyksenä: "Sua lähde kaunis katselen, likellä vettäsi. Kuin pilven varjot vaeltavat kuvastimessasi."

Runebergin säkeet innoittivat korumuotoilija Kirsti Doukasia suunnittelemaan korusarjan runoilijan syntymän 200-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Lähde-korua koristava vaaleansininen topaasi välkehtii ja loistaa kuin kirkas lähde, josta valonsäteet heijastuvat.

Design Kirsti Doukas

Pakkasyönä se keinahteli alas taivaalta tuhansien tovereidensa kanssa. Aamun siniharmailla hämärillä se narskui hauskasti kulkijan askeleen alla pehmetäkseen iltapäivällä osaksi ilmassa viuhuvaa lumipalloa. Kevään korvalla se solisi purossa. Lumihiutale. Luonnon muovaama koru kuten jääkukkaset pakkasen piirtäminä kuistin ikkunaruudussa. Kultaseppä Terhi Koiviston suunnittelema Lumihiutale ilmentää ensilumen herkkyyttä ja sen kristallin hohtoista valoleikkiä hangen pinnalla.

Design Terhi Koivisto

Lumikukka puhkeaa lumen ja jään keskeltä ylistämään luonnon moninaisuutta luoden ympärilleen valoa ja kauneutta lähelle ihmistä.

Design Marja Suna

Pienissä sydämissä on suuri lupaus. Kaikki alkaa hymystä ja leikistä, toisiaan kohti keinahtelevista sydämistä. Sydämistä, jotka ovat täynnä yllätyksiä ja ihastusta. Muuttuuko ihastus rakkaudeksi? Made in Helsinki Eira -korujen esikuvana on sydänkuvioilla koristeltu rakennus Eiran kaupunginosassa.

Design Vesa Nilsson

Aurinko herättää luonnon
Houkuttelee lehdet silmuistaan
Pienet, niin täydelliset
Täynnä elämän iloa ja voimaa
Aurinko ruokkii niitä
Saa ne kasvamaan ja kukoistamaan
Valo tanssii koivikossa
Luonto juhlii
On kevät

Design Chao-Hsien Kuo

Kesäkuun 1. päivä 1906 Suomen säädyt hyväksyivät uuden valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilainsäädännön. Vielä Venäjän keisarikuntaan kuuluva Suomi sai maailman nykyaikaisimman kansanedustuslaitoksen. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus oli totta. Naisen ääni -korusarja juhlistaa tasa-arvon edelläkävijöiden satavuotista historiaa. Juhlava aihe inspiroi Kirsti Doukasin yhdistämään hentoja, pirskahtelevia elementtejä vahvaksi rakenteeksi. Naisen ääni kertoo yksilön rohkeudesta, joka yhteen koottuna voi muuttaa maailmaa.

Design Kirsti Doukas

Neliapila on rakastettu kuvio, jolla on tärkeä sanoma: yksi lehdistä tuo uskoa, toinen toivoa, kolmas rakkautta ja neljäs apilanlehti – onnea, ihanaa onnea!

Neliapila on ilontoivotus kummilapselle, tärkeälle ystävälle tai itsellesi.

Design Lina Simons

Risaisia, rosoisia
Meitä on niin monia
Jotkut villejä ja vapaita
Toiset kylmiä ja kovia
Vaan kaikki ulkokuoria
Älä anna niiden hämätä
Kaikissa on sisällä
Hohtavia onnenhelmiä

Design Lina Simons

Suuren elämänmuutoksen kohdatessa on tärkeää tietää, ettei ole yksin. Lähipiirin ja yhteisön tuki antaa voimaa katsoa rohkeasti eteenpäin. Syöpäsäätiö on Suomen merkittävin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja, ja Roosa nauha sen tunnetuin keräys. Tänä vuonna Kalevala Koru on jo seitsemättä kertaa mukana tukemassa tärkeää asiaa lahjoittamalla keräykseen 10 € jokaisesta Roosa nauha -korusta. Vuoden 2021 Roosa nauha -koruina ovat suositun ja herkän Haave-sarjan riipus ja korvakorut, joihin on yhdistetty Niina Halosen Helsingin lasistudiossaan käsin työstämä vaaleanpunainen lasihelmi.

Siipien suojassa on turvallista kulkea. Lapselle enkelin siipien suojelu on erityisen tärkeää. Pienokaiselle koru toivottaa hyvää matkaa sekä muistuttaa aina, kuinka ainutlaatuinen hän on. Siipien voima kannattelee elämän kaikissa vaiheissa. Iloissa, suruissa ja elämän suurissa muutoksissa.

Siivet-sarjan herkät korut antavat turvaa ja onnea.

Design Saija Saarela

Tämä on koru Suomen naarasleijonille.
Menneille ja tuleville.
Kesyttämättömille ja rohkeille.
Heille, jotka tekevät suurtekoja, omassa elämässään ja maailmassa.
Me voimme olla maailman itsenäisimpiä naisia, mutta maailma ei ole vielä valmis.
Siksi jatkamme työtä jokaisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen. Rakastaen, yhdessä toimien, toisiamme tukien ja kunnioittaen.

Hopeinen pisara, linjakas ja sulava
Puhdas kuin jää, kirkas kuin vesi
Pinta kuin peili, sen kuvastimessa Ilo ja onni ja kauneus
Pieni hohtava helmi
Kuin hymy silmissäsi joka kuiskaa: ”Kulje kanssani!”

Design Mari Saari

Anna aikaa ystävillesi
Ystävyys lämmittää
Valaa voimaa ja rohkeutta
Ystävyyden ympyrä, valon kirkas kehä
Sulkee sisäänsä ilot ja surut ja sydänten salat
Suo aikaa myös itsellesi
Äläkä unohda olla
Itsesi paras ystävä

Design Tiina Arkko

Vanamo, Linnaea borealis, on rehevän kuusimetsän vieno kukka. Hento kasvi ratsastaa pehmeällä sammaleella ja nostaa varrestaan kukkavanan toisensa jälkeen. Kaino vanamo on suomalaisen metsän ujo kaunotar.

Eino Leinon (1878 - 1926) rakastettu runo Nocturne hengittää suomalaisen kesäyön ajatonta viestiä: Tuoksut vanamon ja varjot veen, niistä sydämeni laulun teen.

Nuoren Eino Leinon säkeet ovat innoittaneet myös korumuotoilija Kirsti Doukasia. Hänen Vanamo-korujensa helmet hehkuvat vienoa suloa.

Design Kirsti Doukas

Asiat eivät ole aina sitä, miltä näyttävät.
Malta pysähtyä, katsoa ja kuunnella
Avoimin mielin, ennakkoluulottomasti
Saatat nähdä asioita aivan uudessa valossa
Löytää kauneutta sieltä mistä et uskonut sitä löytäväsi
Huomata, kuinka vastakohdat voivat täydentää toisiaan
Muodostaen harmonisia kokonaisuuksia

Design Juslin-Maunula

Vetovoiman suunnittelijakaksikko Juslin Maunula – muotoilija, vaatesuunnittelija Laura Juslin ja arkkitehti Lilli Maunula – on valittu Design Forum Finlandin Vuoden nuoreksi muotoilijaksi 2022.

Korutaiteilija ja kuvanveistäjä Björn Weckström on Suomen kansainvälisesti tunnetuin korumuotoilija. Weckströmin 1960-luvulla suunnittelemat veistokselliset korut merkitsivät vallankumousta tuolloin vielä kovin konservatiivisessa korumaailmassa ja tekivät hänestä maailmankuulun. Monet Björn Weckströmin muotoilemat hopeakorut ovat saaneet innoituksensa Pohjolan talven kylmästä kauneudesta. Koruihin on ikuistettu tuulen hangelle kinostamat alati muuttuvat veistokselliset muodot, peilikirkkaan ja himmeän mattaisena hohtavan hopean vuoropuhelu taas tuo mieleen puhtaan pakkaslumen ja talviauringossa välkehtivän jään. Apache on Pohjois-Amerikan apassi-intiaaniheimojen englanninkielinen nimitys.

Design Björn Weckström

Kuvanveistäjä ja keraamikko Zoltan Popovitsin korumuotoilu ammentaa luonnonkansojen tavasta käyttää koruja siten, että korun ja sen kantajan välillä on vahva side – koru yhdistää kantajansa tiettyyn aikaan, paikkaan ja ihmisiin. Innoituksensa ja nimensä monet Popovitsin suunnittelemat korut ovat saaneet alkuperäiskansoilta ja mytologioista eri puolilta maailmaa, mutta myös luonnon ja nykypäivän kulttuurin ilmiöistä. Arieta viittaa musiikkitermiin arietta, joka tarkoittaa hyvin lyhyttä aariaa.

Design Zoltan Popovits

Korutaiteilija ja kuvanveistäjä Björn Weckström on Suomen kansainvälisesti tunnetuin korumuotoilija. Weckströmin 1960-luvulla suunnittelemat veistokselliset korut merkitsivät vallankumousta tuolloin vielä kovin konservatiivisessa korumaailmassa ja tekivät hänestä maailmankuulun. Monet Björn Weckströmin muotoilemat hopeakorut ovat saaneet innoituksensa Pohjolan talven kylmästä kauneudesta. Koruihin on ikuistettu tuulen hangelle kinostamat alati muuttuvat veistokselliset muodot, peilikirkkaan ja himmeän mattaisena hohtavan hopean vuoropuhelu taas tuo mieleen puhtaan pakkaslumen ja talviauringossa välkehtivän jään. Cataract tarkoittaa vesiputousta.

Design Björn Weckström

Korutaiteilija ja kuvanveistäjä Björn Weckström on Suomen kansainvälisesti tunnetuin korumuotoilija. 1960-luvun alussa hän loi sarjan kultakoruja, jotka olivat saaneet innoituksensa Lapin kultahipuista. Rosoiset, himmeän mattahehkuiset kultakorut olivat kuin luonnon muovaamia pienoisveistoksia. Korut olivat vallankumouksellisia tuolloin vielä hyvin konservatiivisessa korumaailmassa ja siivittivät Björn Weckströmin kansainväliseen maineeseen. Orgaanisista, veistoksellisista muodoista ja mattakullan lämpimästä hohteesta tuli Weckströmin muotoilemille kultakoruille tunnusomainen piirre. Ciria on fantasianimi, feminiinimuoto Sirius-tähdestä. Ciria-koruihin istutetut timantit loistavat kuin yötaivaan kirkkaimmat tähdet.

Design Björn Weckström

Kuvanveistäjä ja keraamikko Zoltan Popovitsin korumuotoilu ammentaa luonnonkansojen tavasta käyttää koruja siten, että korun ja sen kantajan välillä on vahva side – koru yhdistää kantajansa tiettyyn aikaan, paikkaan ja ihmisiin. Innoituksensa ja nimensä monet Popovitsin suunnittelemat korut ovat saaneet alkuperäiskansoilta ja mytologioista eri puolilta maailmaa, mutta myös luonnon ja nykypäivän kulttuurin ilmiöistä. Egina on saanut nimensä Kreikalle kuuluvalta pieneltä Välimeren saarelta.

Design Zoltan Popovits

Etna on saanut nimensä Sisiliassa sijaitsevalta kuuluisalta tulivuorelta. Kuvanveistäjä ja keraamikko Zoltan Popovitsin korumuotoilu ammentaa luonnonkansojen tavasta käyttää koruja siten, että korun ja sen kantajan välillä on vahva side – koru yhdistää kantajansa tiettyyn aikaan, paikkaan ja ihmisiin. Innoituksensa ja nimensä monet Popovitsin suunnittelemat korut ovat saaneet alkuperäiskansoilta ja mytologioista eri puolilta maailmaa, mutta myös luonnon ja nykypäivän kulttuurin ilmiöistä. 

Design Zoltan Popovits

Korutaiteilija ja kuvanveistäjä Björn Weckström on Suomen kansainvälisesti tunnetuin korumuotoilija. Weckströmin 1960-luvulla suunnittelemat veistokselliset korut merkitsivät vallankumousta tuolloin vielä kovin konservatiivisessa korumaailmassa ja tekivät hänestä maailmankuulun. Monet Björn Weckströmin muotoilemat hopeakorut ovat saaneet innoituksensa Pohjolan talven kylmästä kauneudesta. Koruihin on ikuistettu tuulen hangelle kinostamat alati muuttuvat veistokselliset muodot, peilikirkkaan ja himmeän mattaisena hohtavan hopean vuoropuhelu taas tuo mieleen puhtaan pakkaslumen ja talviauringossa välkehtivän jään.

Design Björn Weckström

Fylgia oli skandinaavisessa mytologiassa henkiolento, joka kulki ihmisen rinnalla koko elämän ajan, yleensä piilossa pysyen, mutta joskus unessa näyttäytyen. Fylgia-korvakorut luonut korutaiteilija ja kuvanveistäjä Björn Weckström on Suomen kansainvälisesti tunnetuin korumuotoilija. Weckströmin 1960-luvulla suunnittelemat veistokselliset korut merkitsivät vallankumousta tuolloin vielä kovin konservatiivisessa korumaailmassa ja tekivät hänestä maailmankuulun. Monet Björn Weckströmin muotoilemat hopeakorut ovat saaneet innoituksensa Pohjolan talven kylmästä kauneudesta. Koruihin on ikuistettu tuulen hangelle kinostamat alati muuttuvat veistokselliset muodot, peilikirkkaan ja himmeän mattaisena hohtavan hopean vuoropuhelu taas tuo mieleen puhtaan pakkaslumen ja talviauringossa välkehtivän jään. 

Design Björn Weckström

Paula Häiväoja (1929 – 2011) oli Kalevala Korun ensimmäinen naispääsuunnittelija. Hän valmistui Taideteollisesta oppilaitoksesta muotitaiteilijaksi vuonna 1953 ja aloitti Kalevala Korun muotoilijana kolme vuotta myöhemmin. Pääsuunnittelijana Häiväoja toimi vuodesta 1963 vuoteen 1967, jolloin hän siirtyi vapaaksi suunnittelijaksi ja avasi oman studionsa. Tänään Häiväojan suunnittelemat ultramodernit hopeakorut näyttävät aivan yhtä futuristisilta kuin yli puoli vuosisataa sitten. Suunnittelijansa nimeä kantava sormus on paitsi esimerkki Häiväojalle tunnusomaisesta muotokielestä, myös ajankuva 1960-luvun suomalaisen muotoilun ennakkoluulottomuudesta ja tulevaisuususkosta.

Design Paula Häiväoja

Korutaiteilija ja kuvanveistäjä Björn Weckström on Suomen kansainvälisesti tunnetuin korumuotoilija. Weckströmin 1960-luvulla suunnittelemat veistokselliset korut merkitsivät vallankumousta tuolloin vielä kovin konservatiivisessa korumaailmassa ja tekivät hänestä maailmankuulun. Björn Weckströmin muotoilemat korut ovat saaneet innoituksensa pohjoisen luonnon kauneudesta. Koruihin on ikuistettu karut kalliot, tunturipurojen välkehtivä vesi, tuulen hangelle kinostamat alati muuttuvat veistokselliset muodot, pakkasauringossa kimmeltävä jää. Kultarailo-koruissa himmeän hopean syleilyssä loistaa pala aitoa kultaa, kuin mannerjään silottaman kallion halkeamasta pilkistävä kultasuoni.

Korutaiteilija ja kuvanveistäjä Björn Weckström on Suomen kansainvälisesti tunnetuin korumuotoilija. Weckströmin 1960-luvulla suunnittelemat veistokselliset korut merkitsivät vallankumousta tuolloin vielä kovin konservatiivisessa korumaailmassa ja tekivät hänestä maailmankuulun. Monet Björn Weckströmin muotoilemat hopeakorut ovat saaneet innoituksensa Pohjolan talven kylmästä kauneudesta. Koruihin on ikuistettu tuulen hangelle kinostamat alati muuttuvat veistokselliset muodot, peilikirkkaan ja himmeän mattaisena hohtavan hopean vuoropuhelu taas tuo mieleen puhtaan pakkaslumen ja talviauringossa välkehtivän jään. Tämän korun aiheena on sydän, joka korun nimen mukaisesti ei aina kuuntele järjen ääntä.

Design Björn Weckström

Kuvanveistäjä ja keraamikko Zoltan Popovitsin korumuotoilu ammentaa luonnonkansojen tavasta käyttää koruja siten, että korun ja sen kantajan välillä on vahva side – koru yhdistää kantajansa tiettyyn aikaan, paikkaan ja ihmisiin. Innoituksensa ja nimensä monet Popovitsin suunnittelemat korut ovat saaneet alkuperäiskansoilta ja mytologioista eri puolilta maailmaa, mutta myös luonnon ja nykypäivän kulttuurin ilmiöistä. Origami-sarja on saanut innoituksensa japanilaisesta paperintaittelutaiteesta.

Design Zoltan Popovits

Sukupolvensa tunnetuimpiin ja tuotteliaimpiin muotoilijoihin lukeutuvan Karim Rashidin suunnittelema Sielu on enemmän kuin koru. Se on veistoksellinen esitys muutostilastamme, voimasta sopeutua ja kyvystämme ymmärtää maailmaa monista näkökulmista. Sielun sulavat, orgaaniset kaaret ovat saaneet innoituksensa ihmisvartalon kauneudesta. Koru on kunnianosoitus kantajalleen.

Design Karim Rashid

Kuvanveistäjä ja keraamikko Zoltan Popovitsin korumuotoilu ammentaa luonnonkansojen tavasta käyttää koruja siten, että korun ja sen kantajan välillä on vahva side – koru yhdistää kantajansa tiettyyn aikaan, paikkaan ja ihmisiin. Innoituksensa ja nimensä monet Popovitsin suunnittelemat korut ovat saaneet alkuperäiskansoilta ja mytologioista eri puolilta maailmaa, mutta myös luonnon ja nykypäivän kulttuurin ilmiöistä. Tango-koruun Zoltan Popovits on vanginnut tangon viettelevän rytmin ja tanssin pyörteisiin antautuneen parin askelten täydellisen harmonian.

Design Zoltan Popovits

Korutaiteilija ja kuvanveistäjä Björn Weckström on Suomen kansainvälisesti tunnetuin korumuotoilija. 1960-luvun alussa hän loi sarjan kultakoruja, jotka olivat saaneet innoituksensa Lapin kultahipuista. Rosoiset, himmeän mattahehkuiset kultakorut olivat kuin luonnon muovaamia pienoisveistoksia. Korut olivat vallankumouksellisia tuolloin vielä hyvin konservatiivisessa korumaailmassa ja siivittivät Björn Weckströmin kansainväliseen maineeseen. Orgaanisista, veistoksellisista muodoista ja mattakullan lämpimästä hohteesta tuli Weckströmin muotoilemille kultakoruille tunnusomainen piirre. Tenochtitlan on saanut nimensä Meksikon laaksossa muinoin sijainneesta atsteekkivaltakunnan pääkaupungista.

Design Björn Weckström

Thai-korujen nimi johdattelee ajatukset Lapin jylhistä erämaista tropiikin lämpöön. Koruihin istutetut pienet timantit välkehtivät kuin kristallinkirkas merivesi. Korutaiteilija ja kuvanveistäjä Björn Weckström on Suomen kansainvälisesti tunnetuin korumuotoilija. 1960-luvun alussa hän loi sarjan kultakoruja, jotka olivat saaneet innoituksensa Lapin kultahipuista. Rosoiset, himmeän mattahehkuiset kultakorut olivat kuin luonnon muovaamia pienoisveistoksia. Korut olivat vallankumouksellisia tuolloin vielä hyvin konservatiivisessa korumaailmassa ja siivittivät Björn Weckströmin kansainväliseen maineeseen. Orgaanisista, veistoksellisista muodoista ja mattakullan lämpimästä hohteesta tuli Weckströmin muotoilemille kultakoruille tunnusomainen piirre.

Design Björn Weckström

Muotoilija Mari Isopahkalan suunnittelemissa Winter Pearl -koruissa on ikuistettu hopeaan syysaamun ohikiitävä, taianomainen hetki, jolloin yöpakkanen hellittää otteensa ja aamuauringon ensimmäiset säteet sulattavat kuuran pieniksi pisaroiksi lehdille ja nurmelle. Winter Pearl perustuu Isopahkalan uniikkiin kilpailutyöhön, joka voitti Lapponian 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetyn kansainvälisen Next Episode -korusuunnittelukilpailun vuonna 2009.

Design Mari Isopahkala