Voimanaisten voimakorut

Alkuperäinen kirjoitus julkaistu vuonna 2019.

Kalevala Korun perustivat yli 80 vuotta sitten voimakastahtoiset suomalaisnaiset luodakseen muistomerkin suomalaisille naisille. Alkuperäinen tavoite oli konkreettisen patsaan rahoittaminen korujen myynnillä, mikä kyllä toteutuikin, mutta itse koruvalmistuksesta tuli lopulta patsasta paljon tärkeämpi kunnianosoitus suomalaisten naisten rohkeudelle ja ennakkoluulottomalle yritteliäisyydelle. Onkin luontevaa, että naisten perustaman ja omistaman yrityksen mallistoon on vuosikymmenien saatossa kuulunut useita koruja ja korusarjoja, jotka ovat saaneet inspiraationsa naisista, joilla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.

Minna Canth, aikansa radikaali

Uusin naisvaikuttajateemainen korusarjamme on viime syksynä julkistettu Kirsti Doukasin suunnittelema Canth, joka juhlistaa tänä vuonna vietettävää Minna Canthin syntymän 175-vuotisjuhlavuotta. Minna Canth (1844─1897) oli kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Aikana, jolloin tyttöjen koulutusmahdollisuuksia rajoitettiin, Canth hankki laaja-alaisen sivistyksen ja haaveili urasta itsenäisenä naisena. Kirjoittamiensa novellien, kannanottojen, romaanien ja näytelmien myötä hänestä tuli näkyvä ja kuuluva hahmo aikansa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kärkevissä kirjoituksissaan hän otti rohkeasti kantaa naisen asemaan ja oikeuksiin. Canth-korusarja rohkaisee tämän päivän naisia seuraamaan oman aikansa tasa-arvon edelläkävijän esimerkkiä ja olemaan rohkeita, itsenäisiä ja toteuttamaan unelmiaan. Tiesitkö muuten, että Minna Canth on huomioitu Kalevala Koru mallistossa aiemminkin? Kirjailijan syntymän 150-vuotisjuhlavuonna 1994 tuotiin myyntiin hopeinen rintakoru, jonka malli on Kuopion museon kokoelmista. Koru on kuulunut Minna Canthin aikalaiselle. Kalevala Korun mallistossa se sai nimen Minna-koru.

Minna-koru juhlisti kirjailijan syntymän 150-vuotisjuhlavuotta vuonna 1994. Mallistossa 1990-luvulla.

Pyhä Birgitta – teologi, visionääri, äitihahmo

Pyhä Birgitta (1303-1373), Pohjolan ainoa naispyhimys, oli aikansa suurimpia uskonnollisia henkilöitä, mutta myös vahva poliittinen vaikuttaja. Birgitta Birgerintytär oli ruotsalainen ylhäisönainen ja kahdeksan lapsen äiti, joka 41-vuotiaana leskenä päätti omistautua uskonnolliselle elämälle. Hän siirtyi Roomaan, missä hän eli rukoillen ja tehden työtä köyhien ja sairaiden parissa. Birgitta loi nimeään kantavan luostarijärjestön. Birgittalaisluostareilla oli keskiajalla huomattava vaikutus Pohjolan henkiseen ja kulttuuriseen elämään. Naantaliin vuonna 1438 perustettu birgittalaisluostari oli ensimmäinen naissivistystä Suomessa jakanut laitos. Pyhän Birgitan syntymän 700-vuotisjuhlavuoden 2003 kunniaksi Kirsti Doukas suunnitteli Sancta Birgitta -korusarjan. Hengeltään keskiaikaisissa koruissa on vahvaa symboliikkaa: korujen viininlehtikoristeiden malli on Pyhän Henrikin sarkofagista, kookkaan solkiriipuksen viiden punaisen granaatin koristama risti puolestaan viittaa ”Kristuksen kruunuun”, birgittalaisnunnien orjantappurakruunua symboloivaan tunnukseen. Kookkaan solkiriipuksen lisäksi sarjaan kuului pienempi riipus, sormus ja kahdet korvakorut. Koruja valmistettiin sekä hopeasta että pronssista.

Sancta Birgitta, design Kirsti Doukas. Mallistossa 2003-2008.

Neljä naiskulttuurivaikuttajaa

Keväällä 2009 julkistettiin Onerva, ensimmäinen neljästä Kirsti Doukasin suunnittelemasta Kulttuurivaikuttajat-korusarjasta. Ensisijaisesti runoilijana tunnettu L. Onerva (1882-1972) oli aikanaan kiistelty hahmo, joka ei epäröinyt kirjoittaa sovinnaista moraalia vastaan. Hän kuvasi teksteissään usein itsenäistä, modernia naista sekä ihmisen sielunelämän ristiriitoja. Runoilijan rohkea elämänvoima ja toisaalta hauraus ovat läsnä Onerva-korusarjan romanttisissa, mutta terävälehtisissä hopeakukissa. Valkoisessa posliinissa kuulas herkkyys yhdistyy kovaan materiaaliin.

Runoilija L. Onervan innoittama Onerva-korusarja, design Kirsti Doukas. Mallistossa 2009-2012.

Onervaa seurasi Helene Schjerfbeckin (1862-1946), yhden kansainvälisesti tunnetuimman taidemaalarimme elämän ja taiteen innoittama Helene-sarja. Korusarjan keramiikkaosien värit heijastelevat Schjerfbeckin taiteelle ominaista värimaailmaa. Sarjan rintakorun muodossa on yhtymäkohta Toipilas-maalauksessa esiintyvän lapsen pitelemään taittuneeseen oksaan, jonka puolestaan on nähty viittaavan taiteilijan vammautumiseen lapsena kaatumisen seurauksena.

Taiteilija Helene Schjerfbeckin innoittama Helene-korusarja, design Kirsti Doukas. Mallistossa 2010-2012.

Kolmas Kulttuurivaikuttajat-korusarja Ainoa ammensi inspiraationsa Aino Acktén (1876-1944) elämäntyöstä. Ackté oli ensimmäinen suomalainen kansainvälistä mainetta niittänyt oopperatähti ja yksi suomalaisen oopperan uranuurtajista. Hopeakorusarjaa koristivat pienet linssinmuotoiset vuorikiteet.

Oopperatähti Aino Acktén innoittama Ainoa-korusarja, design Kirsti Doukas. Mallistossa 2011-2016.

Kulttuurivaikuttajat-korusarjan päätti syksyllä 2012 julkistettu Maman Aurore. Aurora Karamzin (1808-1902), lähimmäisilleen Maman Aurore, muistetaan paitsi tsaarittaren hovineitona, myös suurena hyväntekijänä ja diakoniatyön uranuurtajana Suomessa. Korusarjan helmikorut ovat moderni tulkinta Auroran huomenlahjaksi saamasta helminauhasta, näyttävä hopeaelementti on puolestaan saanut innoituksensa hänelle kuuluneesta mittaamattoman arvokkaasta Le Grand Sancy -timantista.

Diakoniatyön uranuurtajan Aurora Karamzin innoittama Maman Aurore -korusarja, design Kirsti Doukas. Mallistossa 2012-2018.

Naisen ääni

Suomalaiset naiset ovat olleet tasa-arvon edelläkävijöitä. Kesäkuun 1. päivä 1906 Suomen säädyt hyväksyivät uuden valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilainsäädännön. Tuolloin vielä Venäjän keisarikuntaan kuulunut Suomi sai maailman nykyaikaisimman kansanedustuslaitoksen. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus oli totta, ja jo seuraavana vuonna eduskuntaan valittiin maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot. Keväällä 2006 julkistettiin Kirsti Doukasin yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi suunnittelema Naisen ääni -korusarja (LINKKI), joka yhä löytyy mallistostamme. Naisen ääni on ollut Kalevala Korun suurimpia menestystarinoita, ja siitä on tullut eräänlainen kaikkien suomalaisnaisten heimotunnus ja ansiomerkki. Kalevala Korun perustajanaiset olisivat varmasti riemuissaan – naisen ääni

näkyy ja kuuluu! Kannetaan siis kaikki ylpeinä Louhen tyttärien perintöä, katse rohkeasti tulevaisuuteen suunnattuna. Myös me miehet.

Naisen ääni, design Kirsti Doukas. Keväällä 2006 myyntiin tullutta suosikkikorusarjaa valmistetaan edelleen.