Kalevala Korun tarina

Kalevala-Pidetty-Vaskikäärme-nauhat-ja-hopeiset-sormukset

Kalevala Koru perustettiin kunnianosoitukseksi suomalaiselle, kalevalaiselle naiselle

1930-luvulla Elsa Heporauta ja joukko yhteiskunnallisesti aktiivisia naisia halusivat tuoda esiäitiemme korujen kauneuden nykynaisten ulottuville.

Muinaiskorujen kopioiden ja mukaelmien myynnillä oli tarkoitus rahoittaa patsas kalevalaiselle naiselle. Loppuvuodesta 1937 myyntiin tulleet korut saivat innostuneen vastaanoton ja nousivat heti suureen suosioon. Kalevala Koru oli syntynyt.

Kalevala-Korun-perustaja-Elsa-Heporauta

Hyvän tekeminen on Kalevala Korun DNA:ssa

Syksyllä 1939 syttyi toinen maailmansota, ja kalevalaisen naisen patsas sai jäädä odottamaan. Elsa Heporaudan perustama Kalevalaisen naisen muistomerkkitoimikunta päätti käyttää patsasta varten kerätyt varat hädänalaisten auttamiseen.

Toimikunta perusti äitikoteja lepopaikoiksi monilapsisten perheiden äideille sekä avusti muun muassa lastenkoteja ja Karjalan evakoiden tilapäiskoteja. Sotainvalideja palkattiin myös työntekijöiksi Kalevala Korulle. Korumallistoon kuuluneita morsiuskruunuja vuokrattiin, ja vuokratulot lahjoitettiin sotasokeiden tukemiseen. Jopa 80 % yrityksen tuloksesta käytettiin hyvän tekemiseen.

Kalevala Koru on kaunistanut ihmisten arkea ja juhlaa jo vuodesta 1937. Yhtä kauan koruillamme on tehty myös konkreettista hyvää.

Tavoitteena jakaa 1/3 tuloksesta hyvään ja henkilöstölle

Vuonna 2020 Kalevala Koru asetti tavoitteekseen käyttää 1/3 tuloksestaan hyvän tekemiseen ja henkilöstölle.

Samana keväänä Kalevala Korun aloitti yhteistyön Home Street Home -yhdistyksen kanssa. Kalevala Korun rahoituksella käynnistettiin Kalevala Training Center -hanke, joka avaa kaikista heikoimmassa asemassa oleville nuorille naisille tien ammattiin ja itsenäiseen toimeentuloon Makongenin kylässä Keniassa.

Koulutuskeskus tarjoaa kolme koulutusohjelmaa 16-25 -vuotiaille tytöille ja naisille. Kolmen vuoden aikana Kalevala Training Centeristä on valmistunut 398 nuorta naista ammattiin. Heistä 80 % on saanut työpaikan, perustanut yrityksen tai jatkanut opiskeluja.

Kalevala x vammaisettytöt.fi

Vammaiset naiset ja tytöt ovat edelleen syrjitty ja näkymätön vähemmistö yhteiskunnassamme. Aloitimme v. 2022 yhteistyön Rusetti ry:n kanssa. Tavoitteenamme on, että vammaiset tytöt ja naiset luovat toinen toisilleen mahdollisuuksia voimaantua, saada esikuvia, kohdata ja nousta näkyväksi.

Kalevala Korun rahoituksella perustettiin vammaisettytöt.fi-media, joka on Suomen ensimmäinen vammaisilta tytöiltä vammaisille tytöille tarkoitettu verkkosivusto. Sivuston lisäksi järjestimme kaksi vammaisten tyttöjen voimaannuttavaa leiriä.


Haluamme rohkaista ja vahvistaa vammaisten tyttöjen uskoa itseensä, omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa.

Hyvän-tekeväisyys korut

Kalevala Korun mallistoon on kuulunut 1990-luvulta lähtien hyväntekeväisyyskoruja.

Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksessä olemme olleet mukana vuodesta 2015 alkaen. Olemme keränneet yhdessä asiakkaidemme kanssa Syöpäsäätiölle Roosa nauha -koruilla yhteensä 314.000 euroa.

Naisena ja tyttönä olemiseen liittyvien normien ja stereotypioiden kyseenalaistaminen

Kalevala Korun lanseerasi 80-vuotisjuhlavuonna 2017 Lätäkkötyttö- ja Sylkevä tyttö -korut.

Kuvataiteilija Kim Simonssonin samannimisiin keramiikkaveistoksiin pohjautuvissa koruissa raisut pikkutytöt toteuttavat itseään hyppäämällä vesilätäkköön ja sylkemällä vertauskuvallisesti päin yhteiskunnan normeja, välittämättä siitä, mitä heidän odotetaan ja oletetaan tyttöinä tekevän – tai olevan tekemättä.

Sukupuoli rajoittaa yhä joissakin maissa monen lapsen ja nuoren opiskelumahdollisuuksia. Siksi perustimme myös Kalevala Training Centerin Keniaan v. 2020.

Naisten omistama ja johtama

Tänäkin päivänä Kalevala Korun omistaa Kalevalaisten Naisten Liitto, 1930-luvulla perustetun Kalevalaisen naisen muistomerkkitoimikunnan työn jatkaja. Kalevalaisten Naisten Liitto tukee ja edistää suomalaista kulttuurityötä.

Kalevala Koru jakaa yhteistyössä Kalevalaisten Naisten Liiton kanssa apurahoja suomalaisen kulttuurin edistämiseen oman kulttuurisäätiönsä kautta. Kalevala Korun Kulttuurisäätiö myöntää apurahoja yksityisille henkilöille tai yhteisölle kulttuuriperintöä edistäviin hankkeisiin.

Lyhyttä jaksoa 1980-luvun loppupuolella lukuun ottamatta Kalevala Korua on aina johtanut nainen. Vuodesta 2019 alkaen toimitusjohtajana on toiminut Kirsi Paakkari.

Merkittävien suomalaisten naisten esiin nostaminen

Kalevala Koru on nostanut esiin korujen kautta lukuisia naisia, joilla on ollut merkittävä vaikutus suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehitykseen.

Oman korunsa ovat saaneet tasa-arvon edelläkävijä Minna Canth, Diakonissalaitoksen perustaja Aurora Karamzin sekä Pohjolan ainoa naispyhimys Birgitta. Myös kansainvälisesti tunnetuimpiin taidemaalareihimme lukeutuva Helene Schjerfbeck, ensimmäinen kansainväliseen kuuluisuuteen noussut oopperatähtemme Aino Ackté sekä modernin suomalaisen runouden uranuurtajat L. Onerva ja Saima Harmaja ovat saaneet omat korunsa.

Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 100-vuotisjuhlakoru Naisen ääni on jo vakiinnuttanut asemansa muotoiluklassikkona. Koru kuuluu edelleen mallistoomme. Kuten myös Suomen naarasleijona -riipus, joka on mukaelma virallisesta heraldisesta Suomen leijonasta. Pelottomasti tulevaisuuteen katsovaa Suomen naarasleijonaa voivat kantaa ikään ja sukupuoleen katsomatta kaikki, joille tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus on sydämen asia.

Ensimmäinen naispääsuunnittelija 1963

Kalevala Koru sai ensimmäisen naispääsuunnittelijansa jo vuonna 1963, jolloin taideteollisuus ja muotoilu olivat miesten maailma.

Kalevala Koru kiinnitti ennakkoluulottomasti pääsuunnittelijakseen muotitaiteilija Paula Häiväojan (1929–2011), joka sai yrityksen johdolta vapaat kädet toteuttaa rohkeita, futuristisia visioitaan.

Myöhemmin taiteen maisteri Kirsti Doukas toimi pitkään Kalevala Korun ja sen taannoisen tytäryhtiön Kaunis Korun pääsuunnittelijana.


Naiskuvan laajentaminen

Julkaisimme Kesyttämätöntä kauneutta -brändifilmin keväällä 2017. Siitä tuli yksi näkyvimmistä ja rakastetuimmista teoistamme. Kesyttämätöntä kauneutta koetaan edelleenkin voimaannuttavana kannanottona, joka monipuolistaa naiskuvaa ja haastaa naiseuteen liittyviä stereotypioita. Haluamme kannustaa jokaista määrittelemään itse itsensä, välittämättä ulkoa tulevista paineista ja odotuksista. Haluamme kannustaa jokaista uskomaan itseensä ja omiin rajattomiin mahdollisuuksiinsa maailmassa.

Kesyttämätöntä kauneutta on yksilöiden välinen tasa-arvo. Kalevala Koru on kaikille. Sukupuoleen, ikään, etniseen taustaan, kieleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, vakaumukseen tai terveydentilaan katsomatta.

Kesyttämätöntä kauneutta on kestävä muotoilu ja puhuttelevat tarinat. Kalevala Koru on osa suomalaista kulttuuria. Koruillamme otamme kantaa ympäröivään maailmaan ja ilmiöihin. Vastustamme kertakäyttökulutusta ja tavoitteenamme on tehdä koruistamme laadukkaita, aikaa kestäviä ja muotoilullisesti oivaltavia.

Muotoilua, joka ilahduttaa

Oivaltavan ja ajattoman korumuotoilumme tekijöinä on joukko suomalaisia eturivin muotoilijoita, sekä kansainvälisesti tunnustettuja designereita ja taiteilijoita.

Vastuullisesti Suomessa käsintehty: meille on arvovalinta valmistaa Kalevala-korut Suomessa, ja ylläpitää suomalaista kultasepäntaitoa ja koruvalmistuksen perinnettä. Näin on toimittu jo 86 vuoden ajan ja näin tulemme toimimaan edelleen.